Nana Pentti haluaa kaupunkilaisten arvostavan Jyväskylää

Nana Pentin mielestä kaupunkisuunnittelussa on onnistuttu, kun ihminen aistii jyväskyläläisen identiteetin.

– Peräänkuulutan kokemusta ja ylpeyttä omasta kotikaupungista. Jyväskylä on hieno kaupunki, kaupunkikuvallisesti onnistunut ja täällä on kerroksellista ja maailmallakin tunnustettua Aallon arkkitehtuuria. Myös maisemalliset arvot ovat aivan erityiset, kun ympärillä on järviä ja mäkiä, hehkuttaa Nana Pentti, Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti.

Jyväskylästä kotoisin oleva Nana Pentti opiskeli arkkitehdiksi Tampereella ja teki aikanaan diplomityönsä kaupungille asemakaavoitukseen. Siitä jäi kiinnostus omaa kotikaupunkia kohtaan. Sen jälkeen Nana onkin työskennellyt kaupungilla ja viihtyy edelleen hyvin työssään.

Asemakaava-arkkitehti on monessa mukana

Asemakaava-arkkitehdin tehtävät ovat laajat ja monipuoliset. Nana laatii esimerkiksi asemakaavoja keskusta-alueelle ja aluekeskuksiin. Hän myös ohjaa rakentamista yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Nanalta tulee myös osa lausunnoista, jos esimerkiksi halutaan rakentaa jollakin tavalla asemakaavamääräyksistä poikkeavalla tavalla.

– Kaavoitusasioissa pääsen tekemään yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa, kuten Keski-Suomen museon ja kaupungin katu- ja puisto-osaston kanssa. Kaavahankkeista keskustelen myös paljon muiden toimijoiden, esimerkiksi museoviraston ja ELY-keskuksen kanssa.

– Yksityisten tontinomistajien kanssa käyn läpi heidän tavoitteensa omien tonttiensa kehittämiseen. Samoin keskustelen julkisten ja yksityisten yhteisöiden, kuten esimerkiksi Jyväkylän yliopisto ja Suomen yliopistokiinteistöt, kanssa, miten esimerkiksi Mattilanniemeä tai Seminaarinmäkeä tulisi kehittää.

On tärkeää, että kaupungista rakentuu ihmisen kokoinen kaupunki

Kaupunki saattaa teetättää jollakin yksityisellä arkkitehtitoimistolla suunnitelman esimerkiksi jonkun tietyn korttelin kehittämisestä. Tällaisissa tapauksissa Nana ohjaa suunnitelmien tekoa kaupungin edustajana ja työn tilaajana.

Myös vierailuluennot yliopistolla, arkkitehtiopiskelijoiden diplomityön ohjaukset ja kaavasuunnitelmien esittelyt osakastilaisuuksissa ovat erityinen osa Nanan monipuolista tehtäväkenttää.

Nanaa inspiroi ihmisille tehty viihtyisä ja kestävä kaupunki ja sen identiteetti

Nana arvostaa laadukasta rakentamista, ettei rakenneta vaan halvimmalla mahdollisella tavalla, vaan otetaan selvää, mille paikalle rakennetaan ja mitä käyttötarkoitusta varten, ja että rakennettaessa huomioidaan myös kulttuuriympäristölliset arvot.

Nanan mukaan rakentamisessa pitäisi aina kunnioittaa kaupunkikuvaa ja rakentamisen erilaisia aikakerrostumia. Kaikkien talojen ei tarvitse olla replikoita vanhoista, vaan rakentamisessa pitäisi ottaa eri kerrostumat huomioon.

– Kaupunki ei ole koskaan valmis, vaan aina on työmaita, joissa rakennetaan tai ehkä puretaankin jotakin. Minua kiinnostaa juuri tämä väliaikaisuuden tila.

– Esimerkiksi Kirkkopuistossa nämä väliaikaiset tilat ovat aika haastavia. Työmaa ohjaa ihmisiä kulkemaan eri aikoina eri reittejä ja reagoimaan eri tavalla, kun yhtäkkiä laitetaan katu poikki.

Nanan mielestä kaupungin arkkitehtuurissa on tärkeää, että kaupungista rakentuu ihmisen kokoinen kaupunki. Kaupungista pitäisi tehdä ihmiselle viihtyisä ja kestävä kaupunki.

Nana kokee olevansa etuoikeutettu, kun saa tehdä tällaista työtä ja olla mukana ohjaamassa kaupunkikuvan keittämisessä. Nana haluaa, että Jyväskylää tulevaisuudessakin arvostetaan hyvän kaupunkisuunnittelun kaupunkina.

Kuva

– Toivon, että saan jatkossakin olla osaltani vaikuttamassa Jyväskylän kaupunkikuvaan.

Sairaaala Nova on monella tavalla merkittävä laitos Jyväskylässä

Kaikki varmaan tuntevat jonkun, joka on Novassa töissä, ollut siellä potilaana tai käynyt katsomassa siellä läheisiään.

Novan alue on Nanalle itselleen monella tavalla henkilökohtaisesti tärkeä. Se on hänen lapsuutensa lähiympäristöä, koska hän asui Novan liepeillä. Sen lisäksi hän pääsi nykyisessä työssään kaavoittamaan alueen.

– Kun pääsin kaavoittamaan Novan aluetta, siinä oli kaikki mahdolliset haasteet maanhankinnasta liikennehaasteisiin, mukana oli yksityisomisteisia kiinteistöjä jne. Koko valtava kokonaisuus piti sovittaa oheisalueineen siihen nykyiselle paikalleen.

– Rakennushankkeen kuluessa meillä oli paljon kokouksia, joissa pohdittiin myös ulkonäkökysymyksiä. Pelkästään Novan ulkonäkö herättää ristiriitaisia tunteita ja näyttää joidenkin mielestä pelottavalta rakennukselta. Samaan aikaan Nova on saanut arkkitehtipalkintoja.

Nana tykkää kuljeskella myös Töölön kaduilla ristiin rastiin

Entä mihin sinä itse kiinnität huomiota, kun kävelet eri kaupungeissa?

– Kävellessä on kiinnostavaa katsella, missä mittakaavassa kadut, aukiot, talot ovat. Kiinnitän huomiota myös siihen, paljonko ihmisiä kulkee kaupungilla ja kuinka he liikkuvat puistoissa, kaduilla ja aukioilla.

Lisäksi Nana kiinnittää muissa kaupungeissa vieraillessaan huomiota kaupungin rakennusten korkovaihteluihin. Miksi alue on suunniteltu juuri noin, mikä on vaikuttanut päätöksenteon taustalla, että siellä rakennetaan tietyn korkuisia rakennuksia.

– Kiinnitän paljon huomiota myös puistojen sijaintiin ja määrään, minkä reittien varrella puistot ovat.

Nanan yksi suosikkialueista Suomessa on Töölö. Kun Nana käy Helsingissä, hän tykkää kuljeksia Töölön kaduilla ja puistoissa ristiin rastiin ja katsella katujen mittakaavaa ja rakennusten korkeuksia.

– Kaupunkiympäristöjen erilaiset mittakaavat ovat todella kiehtovia. Esimerkiksi Jyväskylän kävelykadun leveys ja rakennusten korkeus ovat miellyttävässä suhteessa. Kävelykatu ei saa olla liian leveä, kuten monissa kaupungeissa on. Jyväskylässä kävelykatu on onnistunut ja se on maakunnallisestikin arvokas miljöö, kehuu Nana kotikaupunkinsa onnistumista tässäkin asiassa.

Teksti ja kuvat Satu Kivistö