Talousarvion 2024 virkamiesvalmistelun tilannetta esiteltiin Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle esiteltiin eilen 29.8.2023 iltakoulussa Jyväskylän kaupungin talousarviota ja eri vaihtoehtoja kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaupunkirakennepalveluiden osalta. Talousarviota valmistellaan haastavassa tilanteessa, sillä kaupungin tulee tasapainottaa talouttaan vuosina 2024–2026 pysyvästi vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunkirakennepalveluilta edellytetään 4,9 miljoonan sopeutustoimia

Koko kaupungin säästövelvoitteesta noin 4,9 miljoonaa euroa kohdentuu kaupunkirakennepalveluihin. Tämän lisäksi kaupungin hoidettavien alueiden kasvun ja indeksikorotusten aiheuttamien pakollisten kulujen nousun verran säästöjä haetaan toimialan eri palveluista.

Tasapainottamistavoitteen taustalla vaikuttaa mm. vuosina 2021–2022 kasvaneet sote-menot, jotka leikkaavat pysyvästi Jyväskylän kaupungin valtionosuuksia hyvinvointiuudistuksen jälkeisinä vuosina. Sote-menoista johtuvan valtionosuusleikkauksen lisäksi kaupungin taloudessa on jo useampia vuosia käyttötalouden alijäämää. Myös verotuksen rytmitys, inflaatio ja kuntien palkkaratkaisu ovat syitä talouden tasapainottamiseen.

Kaupunkirakennepalveluiden käyttötalouteen, jolla palveluja tuotetaan, on varattu ensi vuodeksi 12,7 miljoonaa euroa. Jotta sopeutusvelvoitteeseen päästään, virkamiesesityksessä esitetään ensi vuodelle menoleikkauksia noin 1,4 miljoonaa euroa. Arvio tulojen kasvutavoitteesta on noin 3,5 miljoonaa euroa.

Virkamiesesityksessä säästöjä haetaan muun muassa katujen aurauksen lähtötasoa nostamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lunta saa kertyä ajoradoille jonkin verran enemmän nykytasoon verrattuna, ennen aurauskaluston liikkeelle lähtöä. Muutos voi näkyä aurauksen hidastumisena erityisesti asuntokaduilla. Aurauksen lähtörajan nosto ei koske kävely- ja pyöräväyliä. Tämän lisäksi talvikunnossapidosta on mahdollista säästää vähentämällä aurattujen lumien poiskuljetuksia, mikä voi näyttäytyä asukkaille katujen kaventumisena ja yksittäisten pysäköintiruutujen käyttönä lumien läjitykseen.

Lisäksi virkamiesesityksestä löytyy ostopalveluina tehdyistä suunnittelukustannuksista säästäminen, joka näkyisi käytännössä alueiden suunnittelun hidastumisena ja eteenpäin vietävien kaavaprosessien ja hankkeiden tarkempana priorisointina.

Mukana keinovalikoimassa ovat myös yksityistieavustusten puolittaminen, Kankaan yleisten alueiden siirtäminen kaupungin oman kunnossapidon piiriin, kaupunkirakennepalveluiden yhdistyksille maksamien avustusten lakkauttaminen, Harjun Neron portaiden talvikunnossapidon lopettaminen ja huonokuntoisten rakennusten purkamisen vähentäminen nykytasoon verrattuna.

Keväällä toteutetun asukaskyselyn mukaan jyväskyläläiset ovat valmiita hakemaan säästöjä myös lyhentämällä Valon kaupunki -tapahtumaa kolmipäiväiseksi. Tapahtuman lyhentäminen on mukana virkamiesesityksessä.

Keväällä julkaistussa FCG:n konsulttiselvityksessä esille nostettiin mahdollisina säästötoimenpiteinä yli 75-vuotiaiden asukkaiden tonttiliittymien aurauksesta luopuminen sekä omakotitalojen ja paritalojen kohdalla olevien jalkakäytävien talvikunnossapidon siirtäminen takaisin jalkakäytävän varrella olevien kiinteistöjen vastuulle, kuten se kunnossapitolain mukaan kuuluu. Nämä säästökeinot eivät kuitenkaan ole mukana keinovalikoimaehdotuksessa tässä vaiheessa.

Tulojen lisäykset kaupunkirakennepalveluissa

Keväällä toteutettu asukaskysely osoitti, että jyväskyläläiset suhtautuvat suopeasti erilaisten taksojen nostoon. Ensi vuoden tulokertymää virkamiesvalmistelussa on laskettu vahvistettavan muun muassa maanmyyntitulon tavoitetta nostamalla, joukkoliikenteen lippuhintoja korottamalla, hulevesimaksua korottamalla, rakennuslupamaksuja nostamalla sekä ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkinnän taksoja korottamalla. Lisäksi esitetään myös muita taksakorotuksia, kuten pysäköintimaksujen, venepaikkamaksujen ja asemakaavoitusmaksujen korotuksia.

Lisäksi keinovalikoimaan sisältyy tonttivuokrien indeksikorotukset, jotka sisältyvät vuokrasopimusehtoihin.

Päätöksiä toimenpiteistä tehdään syksyn aikana

Kaupunkirakennepalveluiden toiminta jakautuu viiden lautakunnan piiriin ja jokainen lautakunta tekee päätöksiä oman toimivaltansa alaisesta toiminnasta.

Lautakunnan iltakoulussa käyty keskustelu toimii pohjana tulevalle virkamiesten laativalle talousarvioesitykselle, jota kaupunkirakennelautakunta käsittelee ja tekee oman esityksensä 12.9.

Kaikkien kaupungin lauta- ja johtokuntien sekä elinkeino- ja työllisyysjaoston tulee antaa talousarvioesityksensä 15.9.2023 mennessä. Tältä pohjalta kaupunginjohtaja laatii oman talousarvioesityksensä, joka julkaistaan 23.10.2023.

Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 6.11.2023 ja päättää samalla veroprosentit vuodelle 2024. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 9.-10.11.2023 ja tekee vuorostaan oman esityksensä talousarviosta, joka etenee kaupunginvaltuuston lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn 27.11.2023. Lautakunnat, johtokunnat ja elinkeino- ja työllisyysjaosto vahvistavat tämän jälkeen vielä oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat joulukuussa 2023.