Hyppää pääsisältöön

28.11.2022

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2023. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaiseen toimintaan osoitettiin 200 000 euron lisämääräraha, jonka lautakunta kohdentaa käyttösuunnitelmassaan. Muilta osin talousarvio hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti.
Kuva
Jyväskylä-viiri ja mikrofoni puhujanpaikalla kaupungintalon juhlasalissa. Kuva Outi Kaakkuri

Vuoden 2023 talousarvio ennätyksellisine investointeineen hyväksyttiin 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman sekä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten maksujen ja taksojen yleiset perusteet. Päätös syntyi 13 äänestysten jälkeen. 

Ainoa muutos kaupunginhallituksen pohjaan nähden oli Ari-Pekka Liukkosen (Vihr.) esittämä ja Jarno Kemiläisen (SDP), Sirkku Ingervon (Vas.) ja Katri Savolaisen (Vihr.) kannattama 200 000 euron lisäys kulttuuri- ja liikuntalautakunnan määrärahaan. Esitys voitti kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänestyksessä äänin 40-27. Lisäyksen jälkeen valtuuston hyväksymä talousarvio on 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 

Talousarvio laadittiin historiallisessa tilanteessa. Vuoden 2023 alussa toteutuva hyvinvointialueuudistus näkyy vahvasti talousarvioluvuissa. Kaupungin nykyinen oin miljardin euron vuosittainen talous supistuu ensi vuonna reiluun 400 miljoonaan euroon. Rahoituksesta reilusti yli puolet kohdentuu perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. 

Kaupunki investoi tulevana vuonna yli 125 miljoonaa euroa. Ennätykselliset investoinnit kohdentuvat erityisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Investointiohjelma sisältää 23 miljoonan euron varauksen Hippos-hankkeen käynnistymiseen. Muita suuria investointihankkeita ovat Cygnaeuksen koulun ja Lyseon päärakennuksen peruskorjaushankkeet sekä Sinfonian konsertti- ja harjoitustilojen rakentaminen Paviljonkiin. Investointien myötä kaupungin lainamäärä kasvaa, mutta pysyy silti suurten kaupunkien keskiarvon alapuolella. Tuloveroprosentti on suurten kaupunkien matalimpia.

Vaikka kaupungin talous on vuoden 2023 osalta tasapainoinen, valtionosuuslaskelmien osalta ei vielä tarkasti tiedetä, mihin talouden luvut todellisuudessa asettuvat. Tulevan vuoden talouteen liittyy tuloeriä, jotka poistuvat vuonna 2024. Näin ollen taloudessa on jopa 20 miljoonan euron tasapainotustarve, jota kaupunki lähtee määrätietoisesti kuromaan umpeen jo vuoden 2023 aikana.  

Valtuusto äänesti talousarviosta illan aikana yhteensä 13 kertaa

Valtuustossa tehtiin talousarvioon sekä määrärahoja että tekstejä koskevia muutosesityksiä. Yhteensä illan aikana äänestettiin 13 kertaa, joista ainoastaan Ari-Pekka Liukkosen (Vihr.) tekemä esitys kulttuuri- ja liikuntalautakunnan 200 000 euron lisämäärärahasta hyväksyttiin. Alla luettelo äänestyksestä.  

Sirkku Ingervo (Vas.) esitti Rosa Heikkisen (Vas.) kannattamana, että talousarvion yleisperusteluosasta poistetaan talouden tasapainottamista koskeva teksti: ”Sopeuttaminen käynnistetään vuoden 2023 aikana siten, että vuoden 2023 talousarvioon ei tulla tekemään lisätalousarvioita, lukuun ottamatta mahdollisia teknisiä muutoksia.” Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 47-20.

Janne Luoma-aho (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kaupungin kulttuurilaitosten asiakasmaksujen/pääsylippujen hintoja korotetaan 1.1.2023 alkaen 10 prosentilla. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 55-12.

Janne Luoma-aho (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kaupungin järjestöille kohdentamia avustus- ja kumppanuus määrärahoja alennetaan keskimäärin vähintään 5 prosentilla 1.1.2023 alkaen. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 57-10.  

Kaisa Garedew (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) kannattamana talousarvion yleisperusteluiden teksteihin lisäystä siitä, että kaupungin ilmastopoliittiset toimet arvioidaan ja niistä aiheutuvat kustannukset lasketaan. Kustannuksia alennetaan vähintään 5 prosentilla vuoden 2023 loppuun mennessä. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 56-11.

Ilse Weijo (Kesk.) esitti Ari Laitisen (Kesk.) kannattamana talousarvioon kirjausta siitä, että kaupunki käyttää omistajaohjausta energiayhtiö Alvassa varmistaakseen alueellisen tasa-arvon toteutumisen yhtiön kaukolämmön ja veden hinnoittelussa koko Jyväskylän alueella. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 40-23 ja 4 tyhjää.

Jarno Kemiläinen (SDP) esitti Sirkku Ingervon (Vas.)  kannattamana, että konsernihallintoon lisätään 520 000 euron määräraha, joka kohdennetaan kaupungin henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaetuun. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 38-29.  

Sirkku Ingervo (Vas.) esitti Rosa Heikkisen (Vas.) kannattamana, että konsernihallinnon määrärahaan lisätään 25 000 euroa, jolla kasvatetaan nuorten kesäsetelien määrää sadalla kappaleella. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 48-19.  

Joni Parkkonen (PS) esitti Kai Koskisen (PS) kannattamana, että elinkeino- ja työllisyyspalveluiden määrärahaa leikataan 800 000 eurolla. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 58-9.  

Joni Parkkonen (PS) esitti Kai Koskisen (PS) kannattamana konsernihallintoon miljoonan euron määrärahaleikkausta. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 58-9.

Juha Paananen (SDP) esitti Sirkku Ingervon (Vas.) kannattamana, lukiokoulutuksen tukeen lisätään 500 000 euroa, jolloin tuen kokonaismäärä on 2,2 miljoonaa euroa. Tämä kirjataan myös talousarvion teksteihin, jolloin muotoilu kuuluu seuraavasti: ”Lukiokoulutuksen tuki 2,2 miljoonaa euroa sisältyy kasvun ja oppimisen määrärahaan. Vastaava rahoitus sisältyy myös vuosien 2024–2025 taloussuunnitelmaan.” Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 40-27. 

Ari-Pekka Liukkonen (Vihr.) esitti mm. Jarno Kemiläisen (SDP), Sirkku Ingervon (Vas.) ja Katri Savolainen (Vihr.) kannattamana kulttuuri- ja liikuntalautakunnan määrärahaan 200 000 euron lisäystä. Liukkosen esitys voitti kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänestyksessä äänin 27-40.

Timo Lehtonen (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) kannattamana, että kulttuuri- ja liikuntalautakunnan määrärahoja leikataan 1,9 miljoonalla eurolla. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 58-9.

Kaisa Garedew (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) ja Mia Puolimatkan (KD) kannattamana, että kasvun ja oppimisen toiminnallinen tavoite koskien varhaiskasvatuksen puolen prosentin osallistumisasteen nostoa muutetaan muotoon: Kotihoidon ja perhepäivähoidon osallistumisaste nousee vuosittain 0,5 %. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 53-11 ja 3 tyhjää.

Sirkku Ingervon (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kesätyöseteli kaikille 9.-luokkalaisille

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Sirkku Ingervon (Vas.) ja 41 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen koskien 250 euron kesätyösetelin mahdollistamisesta kaikille kaupungin 9. luokkalaisille ja totesi aloitteen pohjalta tehdyt toimenpiteet riittäviksi. 

Vastauksessa todetaan, että nuorten kesätyöllistämiseen on talousarviossa varattu 200 000 euroa, ja tästä 90 000 euroa kesätyöseteleihin ja koulunsa päättävien kesätyöpaikkoihin kaupungilla. Määräraha mahdollistaa 200 kesätyösetelin myöntämisen ja 100 nuoren kesätyön kaupungilla. 

Jos seteliä olisi laajennettu aloitteessa esitetyllä tavalla, setelin kustannukset olisivat noin 285 000 euroa. Lisämäärärahaa ei valtuuston talousarviokäsittelyssä hyväksytty. 

Sopimus kuntien kesken koskien Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitosta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen koskien Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitosta. Sopimusmuutosten taustalla on hyvinvointialueuudistus. Lainsäädännön mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. 

Koska nykyisessä kuntien välisessä pelastustoimea koskevassa yhteistoimintasopimuksessa ei ole otettu huomioon tilannetta, jossa pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy lainsäädännön nojalla kolmannen tahon vastattavaksi, Keski-Suomen kuntien kesken on tarpeen sopia tietyistä asioista. Sopimuksessa sovitaan muun muassa Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen, sen johtokunnan ja virkojen lakkauttamisesta sekä sopijakuntien vastuusta mahdollisten vahinkojen kustannuksista ja maksuvelvoitteista sekä tilivuoden 2022 tilinpäätöksen ja vuonna 2023 tehtävän taloudellisen loppuselvityksen käsittelystä ja yli- tai alijäämän jyvittämisestä kuntien kesken.

Maakunnallisen eläinlääkäripäivystyssopimuksen päivittäminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntien välisen päivitetyn maakunnallisen sopimuksen eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä. Sopimuksessa on muutettu mm. sopijaosapuolien nimet ja yhteistoiminta-alueisiin sisältyvät kunnat sekä yhdyshenkilöiden virkanimikkeet vastaamaan nykytilannetta. Sopimukseen on myös lisätty mahdollisuus jakaa viikonloppupäivystysvuoroja, jolloin päivystävän eläinlääkärin päivystysvuoron pituus lyhenee. Lisäksi on lisätty kirjaus jo muutaman vuoden ajan toiminnassa olleesta iltapäivien (kello 14.00-16.00) puhelujen siirrosta hyötyeläinpäivystäjälle. Malli mahdollistaa kunnaneläinlääkäreiden keskeytymättömän ajanvaraustyön tuona aikana sekä vähentää työpäivien pituuden venymistä.

Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan välisen sopimuksen peruseläinlääkäripalveluista ja kiireellisestä eläinlääkäriavusta Äänekosken kaupungin alueella jatkaminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan välisen sopimuksen peruseläinlääkäripalveluista ja kiireisestä eläinlääkärinavusta. Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski muodostavat ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireisen eläinlääkärinavun tuottaminen koko toimialueelle kuuluu yhteistoiminta-alueen tehtäviin. 

Äänekosken kaupungin alueen virka-aikainen peruseläinlääkäripalvelu ja kiireinen eläinlääkärinapu on annettu Laukaan kunnan viranhaltijoiden tehtäväksi vuosien 2021–2022 väliseksi ajaksi. Sopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki on korvannut Laukaan kunnalle sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta 35 000 euroa vuodessa. Sopimuksen edelleen jatkaminen on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, sillä Laukaan kunnalla on tehtävien hoitamiseen valmiina tarvittava resurssi ja toimintaympäristö toisin kuin Jyväskylän kaupungilla. Sopimuksen uusiminen ei aiheuta korotusta sopimuksen mukaiseen korvaukseen tehtävien hoitamisesta eikä muitakaan muutoksia sopimuksen sisältöön. Uusi sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

Kortteli 9 asemakaavan muutos 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kortteli 9:n asemakaavan muutosehdotuksen. Muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa Kauppakadun, Kilpisenkadun, Vapaudenkadun ja Asemakadun rajaamalla alueella, jossa ovat muun muassa kauppakeskus Forum, Nordea, Valtiontalo ja Reimari.

Kaavan suunnittelualue on jaettu ehdotusvaiheen jälkeen kahteen osaan ja hyväksymiskäsittelyssä ovat tontit 10,11 ja 12 eli korttelin kauppakeskus Forumin puoleista sivua. Suunnitteluratkaisu on näiden tonttien osalta pääpiirteiltään ehdotusvaiheen mukainen. Voimassa olevan asemakaavan mukaisten tonttien 6, 13 ja 14 muodostama loppuosa tulee uudelleen ehdotuksena nähtäville myöhemmin, kun näitä tontteja koskevat lisäselvitykset ovat valmistuneet.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta, arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan soveltuvaa täydennysrakentamista ydinkeskustaan. Lähtökohtana ovat myös keskustan kehittämishankkeen ja keskustavision tavoitteet sekä korttelialueen keskitettyjen pysäköinti- ja huoltoliikenneratkaisujen tutkiminen.

Kaisa Peltosen (Vihr.) ja Ilona Helteen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite lisää liikenneturvallisuutta 30 km/h nopeusrajoituksilla 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Kaisa Peltosen (Vihr.), Ilona Helteen (Vihr.) sekä 30 muun valtuutetun aloitteeseen koskien 30 km/h nopeusrajoituksien lisäämistä ja totesi tehdyt toimenpiteet aloitteen tiimoilta riittäviksi. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupunki kartoittaa 30 km/h -rajoitukset taajamissa ja keskusta-alueella ja lisää niitä sopiville kaduille. 

Vastauksessa todetaan, että nopeusrajoituksen alentamistoimenpiteiden tulisi perustua siihen, että tunnistetaan riskipaikat onnettomuuksien osalta. Lähtökohtana nopeusrajoitusten tarkastelussa ja mahdollisissa muutoksissa on liikenneturvallisuuden edistäminen yhdenvertaisesti kaikille liikenneryhmille. Kaupunginhallitus on vuonna 2011 hyväksynyt liikenneturvallisuussuunnitelman linjaukset, jonka mukaan sopiva nopeusrajoitus taajamassa on 30–40 km/h. Aloitteen myötä on todettu, että periaatteita on syytä tarkentaa, joten kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.11.2022 uudet nopeusrajoitusmuutoksen periaatteet. Periaatteet ovat luettavissa osoitteessa https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+b…

Palvelualoite jatkuu vuoteen 2025 

Kaupunginvaltuusto päätti jatkaa palvelualoitteen käyttöä 1.1.2023 alkaen. Palvelualoite on voimassa valtuustokauden loppuun saakka. Palvelualoitteen voi tehdä kaikista kaupungin palveluista tai toimista, lukuun ottamatta lakisääteisiä viranomaistehtäviä, strategista johtamista tai toimintaa, toimintaa, jota sopimuksen perusteella hoitaa jokin muu kaupungin ulkopuolinen juridinen henkilö tai konserniyhtiöiden toimintaa. Asianomainen lautakunta, elinkeino- ja työllisyysjaosto tai kaupunginhallitus päättää kilpailutetaanko palvelualoitteessa mainittu palvelu tai toiminta. 

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2021, että palvelualoite otetaan käyttöön 1.12.2021 lukien ja sen on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Tänä aikana vireille on tullut palvelualoite koskien muuttopalveluita. Palvelualoite ei edennyt menettelyohjeen mukaiseen palvelualoiteprosessiin, koska se koski toimintaa, jota sopimuksen perusteella hoitaa jokin muu kaupungin ulkopuolinen juridinen henkilö.

Jyväskylän kaupungin ja alueen yrittäjäjärjestöjen edustajien välisessä hankintafoorumissa keskusteltiin elokuussa 2022 palvelualoitteesta. Palvelualoitteella katsotaan edelleen olevan Jyväskylän kaupungille imagollinen merkitys. Sen käyttöönotolla halutaan parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, lisätä kaupungin yrittäjämyönteisyyttä sekä vahvistaa elinkeinopolitiikkaa.

Vuonna 2021 palvelualoitteen menettelyohjeisiin on tehty päivityksiä, joiden tarkoituksena oli madaltaa aloitteen tekemisen kynnystä. Näitä muutoksia oli aloitteen tekevän palveluntuottajan tai toimijan osalta riittäisi, että koti- tai toimi paikka on Jyväskylässä. Aloitteen tekijän ei tarvitsisi jatkossa esittää tarkkaa taloudellista selvitystä vaihtoehtojen välillä, mutta yleiskuva ehdotetun palvelun kustannusrakenteesta tulee edelleen esittää aloitteessa. Aloite voi koskea myös nykyistä palvelua korvaavaa vaihtoehtoa.

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan ilmoittamat sidonnaisuudet ja sidonnaisuuksiin liittyvät muutokset ja täydennykset kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden osalta. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Tiedot on päivitetty myös kaupungin verkkosivuille osoitteeseen www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/sidonnaisuudet 

_____

Lisäksi Sanni Lammelle myönnettiin ero varavaltuutetun ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäsenen tehtävästä. Uudeksi varajäseneksi valittiin Tuija Mäkinen. Mikko Seppälälle myönnettiin ero tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtävästä. Hänen tilalleen valtuusto valitsi Ari Laitisen.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171 
 

Asiasanat: